Päivän Helsingin Sanomissa (25.3.) oli kiinnostava juttu, jossa demarien vaikuttajia haastateltiin puolueen tuoreen eduskuntavaalitappion syistä. Tähän asti esillä ovat olleet SAK:n ja SDP:n mainoskampanjat. On veikeää, että tappion hetkellä syntipukki löytyy aina viestinnän ja markkinoinnin konsulteista, mutta voiton koittaessa heitä juuri muisteta suitsuttaa.
Todellisempia selittäjiä lienevät puheenjohtaja Heinäluoman ainakin vielä ohut kansansuosio ja sopivasti sattunut ja huonosti hoidettuna paisunut ministeri Leena Luhtasen vaalirahoitusskandaali, joka monien mielissä varmaan asetti outoon valoon koko demarijohdon omaksuman kulttuurin - varmasti pitkälti aiheetta.
Ministeri Luhtasen olisi kannattanut käyttää pari tuntia ja pari satasta viestinnän ammattiapuun heti paljastuksen tultua julki 8.3.2007. Väärinarviointi maksoi tällä kertaa luultavimmin eduskuntapaikan.
Hienoa sen sijaan oli, että demareista Liisa Jaakonsaari meni eduskuntavaaleissa Oulusta jälleen komeasti läpi. Hän edustaa monissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä aivan poikkeuksellista rehellisyyttä ja rohkeutta sekä terävää analyysikykyä verrattuna melkein kehen tahansa tämänhetkiseen ulkopolitiikan johtohahmoon. Sääli, että hän vaikuttaa ainakin päättyneellä vaalikaudella jääneen omassa puolueessaan jonkinlaiseen sisäiseen karanteeniin. Toivottavasti tilanne muuttuu.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment